Asianajotoimisto Ruoholahti Oy | Tammasaarenkatu 3, 00180 Helsinki | +358 10 219 4444 | toimisto@ruoholahtilaw.fi | Y-tunnus: 2629341–1

 

Palvelemme suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

 

Advokatbyrå Gräsviken Ab | Märaholmsgatan 3, 00180 Helsingfors | +358 10 219 4444 | toimisto@ruoholahtilaw.fi | FO-nummer: 2629341–1

 

Vi betjänar på svenska, finska och engelska.

Vaihtelevaa työaikaa koskevien työaikaehtojen mielekkyys osa-aikatyössä 1.6.2018 alkaen

Työlainsäädännön 1.6.2018 voimaan tulleilla muutoksilla luotiin uusi työaikamuoto vaihteleva työaika. Kyseessä on entuudestaan tunnettu osa-aikatyön muoto, joka nyt erotettiin omaksi erityiseksi työaikamuodokseen. Osa voimassa olevista osa-aikatyötä koskevista työsopimuksista luokitellaan 1.6. alkaen vaihtelevan työajan sopimuksiksi.

 

Edelliseen liittyen työpaikoilla on perusteltua miettiä, missä määrin vaihtelevan työajan sopimuksia on jatkossa tarkoituksenmukaista käyttää tilanteessa, jossa osa-aikatyön teettäminen tulee kyseeseen. Lisätyötä hyödyntämällä osa-aikatyöntekijän työpanoksen määrää voidaan säädellä joustavasti. Mikä on se hyöty, jota vaihtelevan työajan sopimuksella tavoitellaan?

 

Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan muun muassa työaikaa, jossa säännönmukaiselle työajalle on sovittu vaihteluväli (kuten 10-20 tuntia viikossa). Muutokset muodostavat mielenkiintoisen rajanvedon kiinteän työajan osa-aikatyön (kuten viikkotyöaika 10 tuntia) ja em. vaihtelevan työajan välille, sillä muutokset eivät koske lainkaan kiinteän työajan osa-aikatyötä.

 

Seuraavassa keskitytään muutosten tarkasteluun yksinomaan edellä mainitun rajanvedon kannalta. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään näin ollen erityisesti ns. nollatuntisopimukset (kuten työaika 0-40 tuntia viikossa) ja sopimukset, joissa työntekijä ns. kutsutaan erikseen töihin. Myös nämä sopimustyypit ovat vaihtelevan työajan sopimuksia.

 

Osa-aikatyön ja vaihtelevan työajan eroista

 

Vaihtelevaa työaikaa koskien säädettiin työntekijän suojaksi uutta lainsäädäntöä, mikä tarkoittaa työnantajan kannalta lisää velvoitteita ja rajoitteita. Toteutunutta työaikaa tulee seurata ja työntekijän vaatimuksesta työaikaehdon muuttamisesta tulee neuvotella. Työnantajan tulee käytännössä oikeuttaa työaikaehdon käyttö antamalla selvitys työvoimatarpeistaan. Työntekijältä ei voida ottaa lisätyösuostumusta osana työsopimusta, vaan enintään lyhyeksi ajaksi kerralla. Työvuoroluetteloon ei voida merkitä vähimmäistyöajan ylittäviä tunteja ilman työntekijän etukäteistä kuulemista. Irtisanomisajan ja sairausajan palkkatasot perustuvat työajan kokonaistoteumaan.

 

Nämä muutokset merkitsevät, että työn teettäminen vaihtelevalla työajalla eroaa varsin merkittävästi työn teettämisestä osa-aikaisena. Voitaneen sanoa, että lakimuutosten jälkeen työn teettäminen osa-aikaisena on yksinkertaisempaa ja hallinnollisesti kevyempää kuin vaihtelevalla työajalla, ja se voi olla myös edullisempaa työnantajan kannalta.

 

Osa-aikatyössä voidaan lisätyösuostumuksesta sopia osana työsopimusta, mutta myös myöhemmin. Lisätyöstä voidaan ilmoittaa vapaamuotoisesti, eivätkä lisätyötä koske työvuoroluetteloa koskevat säädökset. Siten lisätyötä hyödyntämällä voidaan osa-aikaisella työntekijällä teettää vaihtelevaa työmäärää hyvin joustavasti. Vaihtelevassa työajassa sen sijaan tulee työntekijältä pyytää suostumus teetettäessä töitä yli sovitun vähimmäistuntimäärän, vaikka teetettävä tuntimäärä edelleen jäisi alle sovitun enimmäistuntimäärän.

 

Esimerkki 1:

 

Osa-aikaisen työntekijän kanssa on aikanaan työsopimuksella sovittu työajaksi 10 tuntia viikossa ja työntekijän suostumuksesta lisätyöhön. Työnantaja merkitsee työvuorolistoihin viikon työajaksi 10 tuntia ja tämän lisäksi teettää viikolla lisätyötä 10 tuntia. Työntekijä on lähtökohtaisesti velvoitettu työskentelemään viikolla 20 tuntia.

 

Vaihtelevan työajan työntekijän kanssa on aikanaan työsopimuksella sovittu työajaksi 10-20 tuntia viikossa. Jotta työnantaja voi teettää viikolla 20 tuntia töitä, tulee työntekijältä saada suostumus 10 tuntia ylittäviä tunteja koskien. Työntekijän suostumusta vaaditaan sekä merkittäessä tunnit työvuorolistaan että vaihtoehtoisesti teetettäessä tunnit lisätyönä, joten tuntien toteutuminen on epävarmaa.

 

Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan irtisanomisajan palkka sovitun kiinteän työajan perusteella, eivätkä teetetyt lisätyöt nosta palkkatasoa pois lukien ääritilanteet, joissa lisätyötä on teetetty yli nelinkertaisesti säännönmukaiseen työaikaan nähden. Osa-aikatyössä irtisanomisajan palkkataso on siten lähtökohtaisesti alhaisempi kuin vaihtelevassa työajassa.

 

Esimerkki 2:

 

Oletetaan, että molemmat esimerkin 1 työntekijät ovat tehneet varsin säännöllisesti töitä 20 tuntia viikossa. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan irtisanomisajalla palkkaa 10 tunnilta viikossa, mutta vaihtelevan työajan työntekijälle 20 tunnilta viikossa.

 

Vastaavanlainen palkkaero pätee tietyin varauksin myös sairausajan palkanmaksuun.

 

Työsopimusten työaikaehtojen päivittämistä koskee 6 kuukauden siirtymäaika

 

Voimaantulomääräyksessä työnantajille asetettiin velvoite käydä lävitse ennen lain voimaantuloa tehdyt työsopimukset ja huolehtia niiden lainmukaisuudesta kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

 

Monilla työnantajilla on käytössä työsopimuksia, joissa työaika on ilmaistu vaihteluvälinä, kuten 20-40 tuntia viikossa. Työajan ilmaiseminen vaihteluvälinä ei välttämättä perustu sen syvällisempään harkintaan tai tarpeeseen, vaan kyseessä on vain aikanaan omaksuttu tapa ilmaista työaika osa-aikatyössä. Kyseessä on 1.6. alkaen vaihtelevaa työaikaa koskeva työaikaehto riippumatta siitä, millä tavoin työntekijän työaika on tosiasiallisesti vaihdellut, ja onko työntekijä ollut tosiasiallisesti velvollinen työskentelemään ehdon enimmäistuntimäärään saakka vai onko vähimmäistyöajan ylittävistä tunneista tosiasiallisesti aina sovittu työntekijän kanssa.

 

Työnantajien tulee kunkin vaihtelevalla työajalla työskentelevän työntekijän kohdalla ensinnäkin antaa tälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta. Toiseksi työnantajan on tarjottava työntekijälle mahdollisuutta muuttaa ehto vastaamaan työnantajan työvoimatarvetta, mikäli työsopimuksen kirjaus työajasta ei täytä vaihtelevan työajan vaatimuksia.

 

Nämä velvoitteet tuntuvat jääneen varsin vähäiselle kiinnostukselle ottaen huomioon, että tällaisten työaikaehtojen lukumäärä voi yrityksissä olla merkittävä ja velvoitteet ovat varsin mittavat. Mitään vastaavia velvoitteita ei liity osa-aikaisiin työsuhteisiin. Varsinkin jos työnantajalla on käytössä runsaasti työsopimuksia, joissa on sovittu vaihtelevasta työajasta, on nyt aika miettiä, onko jatkossa itse asiassa perusteltua käyttää työaikaehtona osa-aikaisuutta vai vaihtelevaa työaikaa.

 

Työlainsäädännön 1.6. voimaan tulleisiin muutoksiin perusteluineen voi kokonaisuudessaan perehtyä tutustumalla sitä koskevaan hallituksen esitykseen HE 188/2017.

Please reload

Viimeisimmät uutiset
Please reload

Arkisto
Please reload